Haku

Euroalue on energian nettotuoja. Vuonna 2020 kaikesta saatavilla olevasta energiasta hieman yli 60 % oli muualta tuotua. Voimakas energian hintojen kallistuminen on nostanut euromaiden tuontihintoja. Artikkelissa tarkastellaan, ...

Kotimaiset kuluttajahinnat ovat finanssikriisin jälkeen nousseet nopeammin kuin euroalueella aivan viime kuukausiin saakka, ja Suomi on nyt kuluttajahinnoilla mitattuna euroalueen kallein maa. Hintatason kalleus rapauttaa ...

Asuntojen hinnat ovat viimeisen 10 vuoden aikana nousseet pääkaupunkiseudulla nopeammin kuin muissa suurissa suomalaisissa kaupungeissa. Hintaerojen kasvu voi johtua siitä, että pääkaupunkiseudusta on tullut entistä ...

Ruotsin taloudella menee hyvin. Talouskasvu on vahvaa, ja inflaatio on kevyestä rahapolitiikasta huolimatta lähellä tavoitetta. Julkinen talous on lievästi ylijäämäinen, ja valtionvelka on pieni. Lisäksi Ruotsin vaihtotase ...

Pohjoismaiden välisistä reaalitalouden ja rahoitusjärjestelmän kytköksistä johtuen Ruotsin asuntomarkkinariskien laajamittaisella toteutumisella voisi olla tuntuvia vaikutuksia muissakin Pohjoismaissa. Pohjoismaisen ...

Asuntojen hintaerot etenkin pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä ovat kasvaneet 2010-luvulla. Asuntomarkkinoiden alueellinen eriytyminen näkyy huomattavina eroina myös kotitalouksien asuntovelkojen koossa. Asuntovelat ...

Resurssien vajaakäytön odotetaan asteittain vähenevän, ja maailmantalouden suotuisa kehitys tukee euroalueen kasvua. Nämä tekijät vahvistavat myös odotuksia, että vaimea inflaatio palautuu vähitellen tavoitteen mukaiseksi.

Euroalueen inflaatio on ollut hidasta viime vuosina. Osa inflaation hitaudelle esitetyistä syistä, kuten globalisaatio ja digitalisaatio, haastavat ennen kriisiä vallinneen tavan ymmärtää inflaation muodostumista ...

Asuntolainamarkkinoiden riskeihin on Suomessa varauduttu asettamalla lainoille enimmäisluototussuhde. Lisäksi pankkien myöntämille asuntolainoille valmistellaan parhaillaan vähimmäisriskipainoja. Näiden lisäksi olisi ...