Haku

Euroalueen rahoitusjärjestelmän vakauden uhkat johtuvat maailmantalouden kasvun riskeistä – mm. Kiinan kehityksen epävarmuuden vuoksi – sekä kansainvälisistä rahoitusmarkkinoista. Euroalueen pankkisektorin kannattavuus on ...

Suomessa ei ole havaittavissa rahoitusjärjestelmän suhdanneluonteisten riskien kasvua. Suomalaiset pankit ja vakuutusyhtiöt ovat vakavaraisia. Suomen rahoitusjärjestelmä on kuitenkin rakenteeltaan haavoittuva kotitalouksien ...

Jotta rahoitusjärjestelmä olisi luotettava, on maksujärjestelmien sekä arvopaperikaupan selvitys- ja toimitusjärjestelmien toimittava moitteettomasti. Tämä ns. rahoitusjärjestelmän infrastruktuuri on viime vuosina käynyt ...

Pohjoismaiden välisistä reaalitalouden ja rahoitusjärjestelmän kytköksistä johtuen Ruotsin asuntomarkkinariskien laajamittaisella toteutumisella voisi olla tuntuvia vaikutuksia muissakin Pohjoismaissa. Pohjoismaisen ...

Finanssivalvonnan johtokunnan alkukeväinen makrovakauspäätös asuntolainojen enimmäisluototussuhteen eli ns. lainakaton alentamisesta parantaa Suomen rahoitusjärjestelmän vakautta. Päätös rajoittaa vakuuksiin nähden suurten ...

Euroopan unionissa on harjoitettu noin kahden vuoden ajan EU-lainsäädäntöön pääosin pohjautuvaa ja kansallisiin oloihin mitoitettua makrovakauspolitiikkaa. Toimet ovat enimmäkseen olleet kiristäviä ja kohdistuneet ...

Luotettavat maksu- ja selvitysjärjestelmät ovat perusedellytys rahoitusvakaudelle ja taloudelliselle kasvulle. Mikäli ihmisten ja yritysten luottamus esimerkiksi maksujenvälityksen toimivuuteen ja tilitietojen oikeellisuuteen ...

Makrovakauspuskurivaatimusten ensisijainen tehtävä on edistää rahoitusvakautta, mutta merkittävät maakohtaiset erot puskurivaatimusten mitoituksessa voivat heikentää pankkien kilpailuedellytyksiä. Kun vertaillaan ...